Harhakäsityksiä maalämmöstä

Tässäpä on muutama yleinen ennakkokäsitys, jotka haluaisimme oikaista.

Maalämpö ei säästä niin paljon kun luvataan

Maalämmön kokonaiskustannukset näkyvät aina vuositasolla. Niin myös siitä aiheutuvat säästöt. Jos siis kulutat talvikuukaudet sähkömittaria tuijottaessasi, voi sinulle hyvinkin tulla sellainen olo, että maalämmöstä luvatut säästöt eivät toteudu. Muistathan, että kun maalämpöjärjestelmän mitoitus on tehty oikein ja asiantuntemuksella, vuositason laskelmat pitävät kyllä paikkansa siitäkin huolimatta, että kylmimpien kuukausien aikana sähkönkulutus tilapäisesti kasvaa. Jotta saat varmistusta sinulle luvatuista säästöistä, pyydä palveluntarjoajaltasi referenssejä, joilta voit kysäistä ovatko alustavat laskelmat pitäneet heidän tapauksessa paikkaansa.

Maalämpö on uusi asia – odotetaan kokemuksia

Joillakin on myös sellainen käsitys, että maalämpö olisi vielä kovin uusi lämmitysmuoto, jonka toimivuudesta ei ole vielä tarpeeksi paljon näyttöä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Maalämpöä on asennettu suomalaisiin koteihin itse asiassa jo 1970-luvulta saakka. Suosio on yhä vain kasvamassa: maalämpöpumppujen myynti kasvoi jopa 72 % vuoden 2011 aikana. Tähän syynä ovat varmasti maalämmön todistettu energiatehokkuus, ekologisuus sekä sen toimintavarmuus.

Riittääkö lämpö maassa?

Joitakin huolettaa myös se, että riittääkö maalämmön teho myös kylminä ajanjaksoina. Suomessa kun elohopea voi tipahtaa alle 20 pakkasasteen jopa viikoiksi kerrallaan. Tätä murehtivien henkilöiden kannattaa kuitenkin muistaa se, että maan alla lämpötilat ovat tasaisia vuodenajasta riippumatta. Ja maalämpöhän sanansa mukaan ottaa energiansa maasta. Kesäaikaan, kun lämmitystä ei tarvita, maalämpökään ei ota paljoa energiaa maasta. Samalla aurinko lämmittää maata ja energiaa varastoituu talven varalle. Talven kovilla pakkasilla kesäaikaan maahan varastoitunut energia otetaan talteen ja nostetaan maalämpöpumpulla sellaiseen lämpötilaan, että talo ja lämmin käyttövesi lämpenevät.

Riittääkö maalämmön teho talvella?

Maalämmön voi mitoittaa joko osa- tai täystehoiseksi. Täystehomitoitus tarkoittaa sitä että maalämpöpumppu tuottaa energiansa kovimmillakin pakkasilla pelkällä lämpöpumpulla. Tällöin lämpöpumppu on oikean kokoinen huippupakkasilla, mutta muina vuodenaikoina (kevät, kesä, syksy) liian suuri. Osatehomitoitus tarkoittaa sitä että kovimmilla pakkasilla lämpöpumppu ottaa avukseen tarvittaessa sähkövastusta. Sähkövastuksen käyttämä energiamäärä riippuu mitoituksesta. Oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä sähkövastuksen käyttämä energiamäärä on vuositasolla vähäinen ja energiansäästö on maksimaalinen.

Katso myös